torstai, 26. tammikuuta 2012

Viimeinen lahja uunista ulos

Vaikka varauduinkin viime jouluun aloittamalla lahjojen tekemisen hyvissä ajoin, pääsi käymään niin hassusti, että poikakaverin kaulahuivi oli jouluna vasta alkutekijöissään. Nyt muuton jälkeen, kun työmatkani piteni ja bussissa istumista on normaalin varttitunnin sijaan vähän päälle puoli tuntia, olen ehtinyt neuloa työmatkoilla huikeasti enemmän. Näin ollen sain vihdoin ja viimein huivinkin valmiiksi - vain reilun kuukauden myöhässä! :-D


Tämäkin baktus-huivi on tehty samalla ohjeella kuin se, jonka äitini antoi minulle. Kyseinen ohje löytyy siis muutaman vuoden takaisesta Me-lehdestä. Lahjan saajan toiveesta tein huivista vähän lyhyemmän kuin ohjeessa ja pyöristin huivin leveimmässä olevaa kulmaa. Lankana käytin ihanan pehmoista ekologisesti värjättyä baby alpakkaa (Hjertegarnin lankoja, joita myydään muun muassa Lankamaailmassa). Luulen, että huivin hidasta valmistumista selittää sekin, että fiksuna tyttönä päätin neuloa sen 3,5 mm (= vähän turhan pienillä) puikoilla. No tulipahan ainakin tiivistä jälkeä!




Huivista tuli sen verran ihana, että melkein harmitti antaa se lahjaksi :-) Noh, ainakin se sopii täydellisesti yhteen viime vuotisen joululahjapipon kanssa.  Ja jos huivi jää syystä tai toisesta M:ltä käyttämättä, tiedätte kenen kaulasta sen löytää! ;-)

PS. Käytin näissä kuvissa kameran uutta irtosalamaa. Vau, mikä valo, kun normaalisti repisin hiuksia päästäni, jos yrittäisin kuvata jotain sisällä näin ilta-aikaan.

6 kommenttia:

  1. Tuo on kyllä hieno!! Mä en oo jaksanut enää aikoihin neuloskella :/

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Etpä olekaan piiitkään aikaan kommentoinut täällä blogissa :) Mutta juu, kiitos! Mä taas olen ihan hurahtanut neulomiseen, kun se on niin hyvää työmatkaviihdettä :)

      Poista
  2. Ihana huivi :) Harmittaa ettei itse osaa neuloa, tai siis jaksa vaivautua opettelemaan uudestaan... mitä kaikkea sitä voisikaan tehdä! Ehkä sitten joskus?

    Löysinpäs tän blogin :D

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Eipä se niin vaikeaa ole! Baktushuivilla on helppo aloittaa, koska se on vain aina-oikein sekä silmukoiden lisäämistä ja kaventamista :) Tervetuloa lukijaksi vaan!

      Poista
  3. Minä liputan myös työmatkaneulomisen puolesta! Tosin samat jutut kävi mulla miehen joululahjahuivin kanssa. Se valmistui myöhässä ja osittain siksi, että puikkojen numero oli 2.5 ja siitä seurasi tiettyjä lieveilmiöitä.. :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Huhhuh, 2.5 on kyllä jo aika paha :D Mutta neulominen on ehdottomasti parasta ajanvietettä bussimatkoilla, jos nukkumista ei lasketa!

      Poista

Kommentoi!